Aamulla huivattiin NYC-tyylinen aamiainen Jack's Stir Brew -kahvilassa, josta erään lähteen mukaan saa kaupungin parasta kahvia. Siis oikeasti, näille amerikkalaisille voittajana oleminen on kyllä jotenkin erityisen (/omituisen) tärkeää! No mutta hyvä kahvi oli, ja bagel kanssa. Kahvilasta toinen meistä ryntäsi töihin, toinen taas spa-aamupäivää viettämään. Arvatkaa kumpi oli kumpi?! ;)
Lounastoiveena oli jotain thai/vietnamilaista ruokaa ilmastoidussa ravintolassa joka olisi matkan varrella Union Squaren metroasemalle (eli ehkä n. 500m matkalla). Arvatkaa löytyikö? No todellakin löytyi! Samalla matkalla olisivat kyllä olleet about kaikki muutkin maailman keittiöt edustettuina. Aika helppoa seutua tämä :)
Varsinainen iltapäivän kohde oli Metropolitan Museum of Art - vihdoinkin! Museo on syönyt sisäänsä vähän kaikenlaista, joten piti priorisoida ankarasti (joskin esim. Louvreen verrattunahan tämä on vielä pieni museo). Me valitsimme tänään veistokset, Eurooppalaisen kuvataiteen, soittimet ja Amerikkalaiset interiorit. Eurooppalaisessa taiteessakin piti priorisoida, ja priorisoimme (luonnollisesti) 1800-luvun lopun/1900-luvun alun taidetta, erityisesti impressionismia (me loooove). En tiedä mistä johtuu, mutta MET on kyllä onnistunut haalimaan ihan käsittämättömän kokoelman esim. Monet'n teoksia, samoin loistavasti olivat edustettuina van Gogh, Manet, Gauguin, Renoir,...ja Picassolla oli nyt jopa ihan oma osastonsa, ilmeisesti kyllä vaihtuva näyttely. Wau. Museon katolla oli myös aika hauska teos joka oli tehty 5000 bambusta - ja maisemat Central Parkiin hienot!
METissä olisi voinut viettää vielä tunnin jos toisenkin lisää, mutta meidän piti jo kiiruhtaa Central Parkin läpi kohti Lincoln Centeriä ja Avery Fisher Hallia. Sali on New Yorkin Filharmonikkojen "kotisali", mutta koska orkesteri on nyt kesätauolla (kuten myös mm. oopperat, Carnegie Hall, jnejne....mistä onkin johtunut tämä klassisen musiikin puutostila...grr!), piti tyytyä Mostly Mozart -festivaaliin. No mutta, jos nyt ei Filharmonikkoja kuultukaan (paitsi siellä puistokonsertissa) niin todella hyvä konsertti heidän salissaan kuitenkin! Mostly Mozart Festival Orchestra soitti oikeasti tosi hyvin, ja nyt olisi ihan kiva tietää keitä ne soittajat oikein ovat. Illan kapuna oli nuori ranskalaistähti Lionel Bringuier ja pianosolistina toinen nuori tähti, David Fray, ohjelmassa Così fan tutten alkusoitto, Pianokonsertto nro 22 Es-duuri ja Sinfonia nro 38, "Praha". Ja oli todellakin muuten hyvä pianisti, joskin käytökseltään välillä niin outo että häiritsi jo keskittymistä musiikkiin (voisi allekirjoittaneen mielestä vähän treenata lavakäyttäytymistä...). Mutta että jee! Kiva idea oli myös konserttia edeltänyt pre-concert recital, jossa pianisti nimeltä Jenny Lin soitti Bachin ja Shostakovichin preludeita ja fuugia. Ohjelman mukaan kovakin stara, mutta minä en kyllä tykännyt - liian aasialaista, ainakin Bachit.
Kotimatkalla kipaistiin vielä dinnerillä 7th Avenuen Sushi Sambassa. Oli tosi hyvää ja jännää (nimim. pinkit maki- aka samba-rullat), ja meno todella vauhdikasta. Jälkkärit taas nappasimme läheisestä Milk and Cookies -leipomosta ja mussutimme niitä sitten hiljaisella penkillä punatiilisten talojen keskellä, pimeässä ja lämpimässä Villagessa. Ihan vähän vaan (NOT) alkoi harmittaa että tämä oli sitten viimeinen ilta täällä. NYYH! Miten tämän tunnelman saisi exportattua Saunalahteen??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti